Vuosi kulunut, mutta ikävä edelleen.....

Kaikki koirattomat ihmiset varmaan ihmettelevät sitä, miten tärkeän roolin koira/koirat voivat elämästämme ottaa. Monella meillä on varmaan se tunne, että jokin näistä rakkaista lemmikeistä on tai oli, se "Elämäni koira". Dare oli minulle tällainen, syytä siihen en tiedä. Johtuuko se pojan äkillisestä ja yllättävästä kuolemasta??? Johtuuko se siitä, että Dare oli ensimmäinen pentuni??? Vastaus näihin kumpaankin on EI. Poika vain osasi viedä mennessään jotain todella isoa minusta. Dare tarkoitti suomeksi uskaltaa....ja tuo poika todellakin uskalsi.

Jokuhan nyt tietenkin taas haluaa lue tämän siten, etteivät nämä muut leijonani merkitse minulle mitään.... Sorry olette väärässä. Tällä hetkellä kotonani asuvat kolme leijonaa ovat TODELLA tärkeitä ja rakkaita minulle. Kenestäkään en luopuisi ja jokainen on omalla persoonallisella tavallaan todella tärkeä voimavara, tähän ajoittain tylsään ja raskaaseenkin arkeen. Myzak omalla rauhallisella tyylillään, Pogo riehakkuudellaan ja Simo energisyydellään. Minulla on käynyt suuren suuri onni, että jokainen näistä pojista on aivan erilainen luoneeltaan ja ulkoiselta olemukseltaan.